Digitalisaatio – kuljetusalan pelastaja?

Messut ovat näyteikkuna kuljettamisen ja logistiikan maailmaan. Viimeistään tiloihin astuessaan kävijä tulee huomaamaan, miten monipuolinen ja mielenkiintoinen alamme on. Monille logistiikan palveluja tarvitsevalle alamme on vieras. Hyödykkeen, tavaran matka valmistajalta asiakkaalle on monia vaiheita sisältävä, joista itse kuljetustyö saattaa olla pienin. Olennaista on, että asiakas saa tilaamansa tuotteen sovittuna aikana,.. ja virheettömänä.

Tulevat Kuljetus-Logistiikka 2019 -messut ei ole tapahtuma, jossa ei sanaa digitalisaatio mainittaisi. Wikipedian mukaan digitalisaatio määritellään seuraavasti: ”Digitalisaatio tai digitalisoituminen tarkoittaa digitaalisen tietotekniikan yleistymistä arkielämän toiminnoissa. Digitalisaatio on poistanut aikaan, tilaan, tiedonsaantiin ja osallistumiseen liittyviä rajoituksia kansalaisten vuorovaikutuksesta ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Digitalisaatio on monimuotoistanut palvelutyötehtäviä. Kehityskulku on muuttanut liiketoimintamalleja ja luonut uusia arvonlisäys- ja ansaintamahdollisuuksia.”

Monesta meistä saattaa tuntua, että digitalisaatio on juuri äskettäin keksittyä hömppää. Näin ei asia suinkaan ole, vaan digitalisaation katsotaan alkaneen jo 1980 – luvulla tietokoneiden yleistyttyä.

”Asiakkaidemme odotukset, kilpailussa pärjääminen ovat edellyttäneet uusien sähköisten toimintatapojen omaksumista jo kymmeniä vuosia.”

 

Kuljetusalalla sähköisten toimintojen hyödyntämiseen ei ole tarvittu valtiovallan käskykirjeitä eikä ulkopuolisia ”pakottajia”, vaan kaikki nämä vuodet digitalisaatio on ollut luonnollisena osana logistiikan toimintojen tehostamisesta. Työtä on tehty yhdessä yhteistyökumppaneidemme sekä asiakkaidemme kanssa pitkäjänteisesti. Olemme jo kauan sitten tienneet, ettei pelkkä rauta työkaluna riitä.

”Uudet ratkaisut ovat syntyneet uusien innovaatioiden kautta, uudet ratkaisut ovat kaiken muun lisäksi mm. vähentäneet kuljettajien fyysistä kuormitusta sekä lisänneet työn turvallista teettämistä ja tekemistä.”

 

Suomi on markkinatalous. Asiakkaidemme odotukset, kilpailussa pärjääminen ovat edellyttäneet uusien sähköisten toimintatapojen omaksumista jo kymmeniä vuosia. Suomi ja suomalaiset eivät olisi onnistuneet menestymään globaalissa kilpailussa, elleivät eri toimialat itse olisi olleet vahvasti mukana kehitystyössä. Kalliiden tuotantokustannusten maassa meidän on ollut pakko etsiä keinoja tehokkuuden lisäämiseksi. Uudet ratkaisut ovat syntyneet uusien innovaatioiden kautta, uudet ratkaisut ovat kaiken muun lisäksi mm. vähentäneet kuljettajien fyysistä kuormitusta sekä lisänneet työn turvallista teettämistä ja tekemistä.

Kaluston koon kasvattaminen, uuden tekniikan ja erilaisten sähköisten ratkaisujen käyttöönotot auttavat meitä myös liikenteen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
Liian vähälle huomiolle ovat jääneet julkisessa keskustelussa kuljetusalan, ajoneuvovalmistajien ja energiateollisuuden kehitystyöt esimerkiksi moottoriteknologian ja energian osalta mm. ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Käytettävät termistöt ovat muuttuneet vuosien aikana kansainvälisimmiksi, niin kuin ajan henki tuntuu muuallakin ehkä liian kanssa olevan.

Mutta missä on valtiovallan teot?

Ei pelkästään jatkuvasti hokemalla sanaa digitalisaatio tai jakamistalous edistetä kilpailukykyä! Kuljetusala, asiakkaamme, koko suomalainen yhteiskunta odottavat valtiovallalta investointipäätöksiä uusista tiehankkeista, perusväylänpidon lisärahoituksesta jne. Ruotsi ja Norja investoivat liikenne infraansa seuraavan kymmenen vuoden aikana moninkertaisesti verrattuna Suomeen. Suomi jää vääjäämättä liikenteen kehitysmaaksi ellei suuntaa muuteta. Tiestöinvestoinnit ovat elinkeinoelämän kilpailukyvyn sekä liikenneturvallisuuden lisääntymisen ohella myös ympäristötekoja. Itseohjautuvien ajoneuvojen yleistyminen teillämme mahdollistuu vasta kymmenien vuosien kuluttua ellei tiestöömme panosteta lisää euroja.

”Alamme ei ole auringonlaskun ala, päinvastoin ala kehittyy huimalla vauhdilla!”

Kuljetusala on merkittävä työllistäjä. Ala työllistää kaikkiaan n. 100.000 kuljettajaa eri tehtävissä, eikä näköpiirissä ole jo edellä mainitsemastani syystäkään määrän laskua. Lisäksi tulevat yhteistyökumppaneidemme tarjoamat työpaikat. Koko logistiikan sektorilta saavat toimeentulonsa sadattuhannet henkilöt! Alamme ei ole auringonlaskun ala, päinvastoin ala kehittyy huimalla vauhdilla!

Tervetuloa toukokuussa Helsinkiin Kuljetus-Logistiikka 2019 suurtapahtumaan!

Toivottavasti löydätte uusia asioita, joita voitte hyödyntää omissa liiketoiminnoissanne.  Messuilla vierailu auttaa varmasti monia huomaamaan, miten monista asioita sujuva toimitusketju muodostuu ja miten hyvin nämä ketjut Suomessa loppujen lopuksi toimivat!

Teppo Mikkola
puheenjohtaja, talousneuvos
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry